8/31/2012

Huumorivitsi-Armani

Jotenkin tuntui, että tää hiirilytyssa.jpg tarvitsee oman postauksensa:


Armani sai mitä tahtoi ja sukelsi naapurihäkin alle...



Jännityksellä odotan jatkoa näille seikkailuille, tilaa tuon häkin alla on ehkä 3-4cm ja tää jauhopallero painaa jo nyt 521g, eli lähestulkoon yhtä paljon kuin Nanu. Millainenkohan läski tuolta häkistä puolen vuoden päästä kurkkii? :D

Jäljestys

Pitkästä aikaa, huh hei! Nyt on useamman postauksen vuoro, sillä asiaa on enemmän kuin liikaa ja tuntuu paremmalta jakaa sitä selkeästi osiin. Tällä kertaa ajattelin kirjoitella Morellon jäljestysharrastuksesta, nyt kun kurssi on käyty ja loppukoe tehty.

Ensteks pakko lesota vähän Morellolla, kun sen koe meni niin valtavan hyvin. Tässä tulokset:

Jäljen ikä: 40 minuuttia
Jäljen pituus: 120 metriä

Linjalla työskentely:
Morello lähti hienosti janalle ja eteni reippaasti. Jälki ja oikea suunta löytyi helposti. Hienoa!

Esineitä löytyi 5/6 kpl
Jäljestykseen käytetty aika 6 min.

Muuta:
Kuiva, sammaleinen maasto. Aurinkoinen ja lämmin sää.

Loppukokeen arvosteli Tuire Marjamäki, eläinhoitola & koirakoulu Taitavista Tassuista.

Hyvä Moosu! <3


Perehdytään hieman jäljestykseen:

Morellon kanssa on harrastettu siis ihmisjäljen etsimistä maastosta, ei verijälkeä. Tavoitteena jälkeä tehdessä on löytää ensin janalta (jäljen kanssa risteävä kohta) ensin paikka, josta ihminen on kulkenut ja seurata jälkeä siihen suuntaan, johon ihminen on mennyt. Koiran tulee löytää jäljen varrelta esimerkiksi ihmiseltä pudonneita tavaroita, harjoitellessa tässä käytetään keppejä, jotta ne sulautuisivat mahdollisimman hyvin maastoon ja koira joutuisi oikeasti työskentelemään löytääkseen kepit. Oikeassa tilanteessa ihmistä etsittäessä jäljen lopussa luonnollisesti luultavasti olisikin ihminen, mutta meillä on jäljen lopussa ollut palkintona herkkupurkki.

Tässä välineet jäljen tekemiseen ja ajamiseen:

Jälkiliina, käytetään ainoastaan jäljelle lähdettäessä, mieluusti yhdessä jälkivaljaiden kanssa.

Numeroidut kepit tarkoittavat harjoiteltaessa ihmiseltä pudonnutta esinettä. Numeroiden avulla on selkeämmin seurattavissa löytääkö koira oikean reitin.

Palkitseminen on harjoitteluvaiheessa tärkeää: kaksi pienempää purkkia tulee matkan varrelle (esim. koiralle "hankaliin" kulmiin) ja iso purkki tulee jäljen loppuun. Matkalle voi alussa myös tiputella herkkuja, mutta tavoitteena on pärjätä täysin ilman purkkeja. Ensin vähennetään herkut matkalta, sitten pienemmät purkit.

Pyykkipojat ovat alkuvaiheessa äärimmäisen tärkeä väline jäljen seuraamiseen. Ne tulee kiinnittää paikkoihin, joista koira ei niitä huomaa (esimerkiksi puuhun) jälkeä tehtäessä. Loppuvaiheessa harjoittelua ja kokeessa merkkejä ei enää ole.




Suosittelen kaikille lämpimästi jälkiharrastusta, se on vallan mukavaa tekemistä ja on hyvin palkitsevaa sekä menevämmille, että rauhallisemmille koirille! Lisää tietoa jäljestyksestä ja jäljen tekemisestä saa suoraan kysymällä, kurssilla tai kirjallisuudesta.

Loppuun vielä muutama eilinen kuva Moosusta, käytiin metsässä testailemassa uutta pokkarikameraa!

Haukkuva koira ei pure!



8/15/2012

Nanelma poseeraa imurin kanssa

Otsikossa se jo tulikin, tässä Nane! Vaikka itellä on tuhdin tunkkainen olo flunssan takia, niin iltavipellyksestä ei luisteta. ;D


8/13/2012

Luttanat!


On sekin nyt, kun pitäis mennä unten maille ja jumahtaa tuijottamaan karvapörröjä juutuupista. :D

Onnea Armani!

Murumies saavutti eilen puolen vuoden iän! Nyt kun kuviakin katselee, niin onhan tuo kasvanut hieman siitä mitä tänne tullessaan oli, on se silti mun pikkuinen. Kolmeen yhteiseen kuukauteen on mahtunut vaikka ja mitä, Armanin touhuja on ollut ilo katsella ja päästä tutustumaan tähän jauhosämpylään.

Onnea Armis!


Pian tulee myös vuosi siitä, kun Nana ja Remulus muuttivat sinsulaan asumaan. Voi murut!

8/04/2012

Kuulumiset ja PetCollectiven ihana CorgiCam!

Heti ensimmäisenä: pahoittelut, että viime kirjoittelusta on yli kuukausi aikaa. Pienellä ihmisellä on ollut tässä tehtävää ja ihmeteltävää, kun on tullut kouluttauduttua uuteen työhön, äiti on muutettu uuteen kotiin, on käyty moottoripyörämatkalla Kouvolassa ja puuh. Eikä nuokaan kyllä taida olla tarpeeksi hyviä tekosyitä jättää kirjoittamatta.

Kesä on ollut välillä turkasen kuuma ja meillä on olleet kylmäkallet kovassa käytössä: niitä on löytynyt häkkien päältä, alta ja sivuilta, ettei karvapallot paistu. Ja silti taitaa olla vähän kuuma. Onneksi meillä saa ikkunat joka suuntaan auki ja sinsulakin löytyy varjon puolelta (se on itseasiassa kaikista viilein huone koko kämpässä). Koira on pysynyt yllättävän hyvissä oloissa, mitä nyt välillä lenkillä on tullut grillaannuttua. Kylmiin pattereihin nojailu ilmeisesti on ollut tämän turrin pelastus! Uimassa ei olla käyty, mutta sitäkin olisi kiva käydä kokeilemassa ennen ilmojen viilenemistä.

Tämän haluan vielä jakaa kaikille, niin suloinen!






ps
Pian on chinchillalehdessä juttua mun turreista, harmi kun jutun kirjoittamiseen oli niin vähän aikaa (lue: paljon aikaa, mutta jätin viimetinkaan muiden kiireiden keskelle), että en edes itse muista kirjoitinko jotain aivan läpiä päähän. :D Koitan siitäkin jutusta saada sitten kuvan/skannauksen tänne, jotta sitä saapi tuumia muutkin!

7/03/2012

Heinäkuun hulinat

Nyt on taas tullut pidettyä hetki taukoa kirjoittelusta, kun eipä meillä ole mitään valtavaa tällä välin tapahtunutkaan. Itselläni alkaa vuorotyö tasan kahden viikon päästä, niin pitää vähän lusia omia lomia alta pois ja totutella eläimiä hieman nykyisestä poikkeavaan rytmiin. Huihai!

On tässä jotain uutisia: Morello pääsi Koirafanitus-lehteen! Jutussa kerrottiin flyballista ja Moosusta tulikin mitä söpöin kuvasarja jutun kylkiäisenä, pitihän toi lehti sitten itsellekin saada. Jos haluaa lukea jutun kokonaisuudessaan, niin suosittelen kipaisemaan Koirafanituksen lähimmästä lehtipisteestä. Lehden paksuus muutenkin yllätti positiivisesti, tuo on selvästi koko perheen koiralehti, vaikka sitä lähinnä lapsille ja nuorille mainostetaankin.

Kuvaa klikkaamalla suuremmaksi!

Meidän karvakasa on innostunut nyt lehtijutun myötä mallina toimimisesta, kun hyppäsi eteisen jakkaroille poseeraamaan. Äkkiä se pisu nouseekin päähän...






Kaksi viikkoa ja vielä pitäisi ehtiä tehdä paljon kaikkia omia juttuja, mutta erityisesti Nanan ja Remuluksen uuden häkin rakennus vanhaan eteiskaappiin on nyt äärimmäisen ajankohtainen. Muutosta lähtien tuo kaappi kun on sisältänyt vähän sitä sun tätä ja odottanut sinsulan nurkassa tulevia asukkeja.


Ajatuksena tosiaan siirtää Nanuli ja Vööms asumaan tähän kaappiin ja pikkuherra-Armani Nanan ja Remuluksen kaappiin, johon sitten vaihdetaan kans ovet, lattia, tasot ja häkkiverkko. Mistäs sitä tietää, vaikka innostuttais laajentamaan sitäkin suuntaan tai toiseen! :D Unelmani olisi kaksi tosi isoa tehdashäkkiä tai sitten sellainen yhtenäinen pitempi kaappihäkki, johon mahtuis kaikki sillat ja joka ois juoksutusturvallinen. Ehkä sitten tulevaisuuden kodissa?

Tähän loppuun vielä sokerikuorrutemunkki aamu-unilla, kivaa heinäkuun alkua kaikille!