Rakkautta ja nyrkkejä ilmassa.

Nanalla on mitä ilmeisimmin se aika. Ja sehän näkyy meidän pojissa.

Hereillä ollessa Remulus yrittää astua Nanaa lähes jatkuvalla syötöllä. Siitähän meidän tyttelsson ei aina tykkää, vaan välillä sitten päättää antaa vähän takaisin, joko säksättämällä tai itse astumalla Remua. Välillä ihan törkeetä meininkiä! Nyrkit siis viuhuu mennen tullen. Kuitenkin nukkuvat yhdessä vierekkäin ja puuhailevat muuten normaalisti. Ihme jengiä. Armani kanssa on ollut hieman normaalia innostuneempi tekemään lähempää tuttavuutta meidän isosinsujen kanssa, liekö siis Nanan aromi leijunut ympäri sinsulaa... Toivottavasti Nanuli ei vaan liikaa stressaa, kun turkkikin alkaa jo näyttää paremmalta. Olisi ikävää, jos turkin pureminen alkaisi taas pahentua.

Eilen jo hädässä lähetin Nanan ja Remun entiselle omistajalle Jennille sähköpostia, kun alkoi käydä jo varsin rajuksi tuo touhu. Aloin jo epäillä valtataistelua, mutta nyt kun tarkemmin ajattelee niin taitaapa olla kyse lähinnä rakkauden teoista. Jatkan tarkempaa tarkkailua seuraavan viikon ihan turvallisuussyistä ja raportoin sitten tunnelmista! Peukut pystyyn, ettei tarvitse erottaa mussuja.