1/24/2014

Sateenkaarisillan suloisin rusinapylly.

Tuntuu yhä niin pahalta, etten löydä sanoja. Tämä on kuitenkin aiheellista julkaista nyt täälläkin, kun pikkumiehen uurna on saatu kotiin. Kyllä me vielä joskus ollaan yhdessä.


Kuulin sen kuin salaisuuden,
olet löytäny paikan, ihanan uuden

Vaikka pieniltä tassuiltasi saimme rakkautta aina, aikasi mennä oli, liian pian,
muttei enää kipu paina


Vaikka menetys sattuu yli kaiken, sitä en kiellä,
onneksi tiedän että olet, rakas, ihana, turvassa siellä.

Lähdit liian nuorena, ikävä ei lopu koskaan. Muista ettet ole koskaan yksin.


Sweet-Chins Remulus 25.02.2007 - 09.01.2014

Rakkainta Vöömiä ja isää kaivaten,
mamma ja Nana-tytär


1/04/2014

Heippa mennyt vuosi ja tervetuloa uusi uljaampi 2014!

Niin se meni, joulun pyhät, vuodenvaihde ja jälleen yksi muutto takana. Nyt elämäntilanne antaa taas myöten kirjoittaa ja voinen luvata, että päivityksiä tulee jatkossa taas useammin.

Meidän loma sujui mitä kivoimmin, Morello ja Gloria matkustivat kanssani Tampereelle äidin luokse pariksi päivää sukuloimaan. Gloria-parka kärsii yhä matkapahoinvoinnista ja menomatkalla mahanesteet hyppäsivätkin autoon viidesti. Täytyy tässä välissä kuitenkin huomauttaa, että mummo ja muut sukulaiset ihastuivat kovin uuteen koiraneitiin.

Virallinen joulupukki.




Lomalta palattuamme (olin siis joo koulusta lomalla, mutta buukkasin itselleni kalenterin täyteen töitä) hoidettiinkin muutto suhteellisen pikavauhtia alta pois, töiden ohella tietenkin. Paluumatkalla tuli vain yksi ykä ja sekin vasta kotipihaan, jes! Jännitti hieman tuo vuodenvaihde aattona, että millä sitä pieni ihminen pysyy tolpillaan 24 tuntia, kun edeltävän viikon aikana on tullut nukuttua hieman päälle tuon määrän

Koska muut törrikät eivät perinteisesti paljoa pommeista tajunneet, en heistä kerro sen enempää. Koirille syötin sunnuntaista tiistai-iltaan Serene UM calm-lääkettä, joka vaikuttaa koiran serotoniinin tuotantoon ja täten rauhoittaa koiraa.

Liekö näiden ihmepillereiden ansiota, mutta Gloriaa ei paljoa hetkauttanut rakettien paukkuminen, välkettä ei pahemmin näkynyt, kun verhot olivat joka huoneessa kiinni ja valot päällä. Morello aina välillä pakeni vessan puolelle pahimpien jysäysten jälkeen, mutta oli muuten oikein reippaana ja touhukkaana omana itsenään liikenteessä. Yksi asia joka saattoi vaikuttaa, oli ystäväni joka vietti luonamme uuttavuotta ja täten koirat olivat enemmän kiinnostuneita "uudesta tuttavuudesta" kuin ympärillä tapahtuvasta hälinästä. Summa summarum, hyvin meni ja nyt ollaan uudessa vuodessa!

Ennen kuin alan kiirehtämään töihin, niin pakko laittaa vielä kuva Morellosta, joka kävi pitkästä aikaa Koirasportissa uimassa! Supersöpö urheilijapoika:



ps
liityin instagramiin, josta minut löytää nimimerkillä tuldevi, sieltä pääsee myös kurkkimaan ötököiden kuvia!