Kotiutuminen

Eilen sitten tuli noudettua pikkumies kotiin. Tuntui jotenkin karulta erottaa pikkuiset toisistaan ja jättää siskot kahdestaan, mutta eri teille poikue olisi kuitenkin joutunut, mitäpä sitä siis hirveästi märehtimään. Matka oli pitkä, mutta tyyppi nukkui urheasti n. 90% ajasta. Jos itse olisin siunaantunut yhtä pätevillä unenlahjoilla, nukkuisin luultavasti itsekin 90+% ajasta. Kotiin selvittiin ja huoli muista karvanakeista kaikkosi hetkessä, kun cincut olivat luukulla vastassa. :3


Armiksella on unenlahjojen lisäksi mitä mainioin ruokahalu, joka ei haittaa pätkääkään. On vaan hyvä, että syö normaalisti! Tässäkin tuhoutuu jälleen yksi briketti:

Suhtautuminen Armaniin on ollut mitä mainioin, ei ole kuulunut säksätystä tai muitakaan mystisiä kiukkuääniä. Poitsu on lähinnä kiinnostanut niin valtaisasti, että hätäpäissäni askartelemani pahvinpalat on kiskottu häkin edestä pois tähän tapaan:

Tässä myös parit kuvat aamuhulinoilta, viimeistään vikasta kuvatuksesta voi päätellä jonkun olevan kylvyn tarpeessa...

Tänään on ollut hiukan surku päivä Morellon takia, reppana on eilisen maalla juoksentelun jäljiltä niin poks, että oli sitten oksentanut aamulla kaiken ylimääräisen olohuoneen matolle ja sohvalle. Mukana tuli myös yhden muovikoiralelun jalka, jonka Morello oli nielaissut joskus pääsiäisen aikaan mummulla. Sitä vähän ihmettelin. Siivoushommeloisia tuli siis harrastettua! Nyt vaan toivotaan Moosumiehelle hurjasti parantumista ja toivotaan, että vesi maittaisi. Koiruus on ihan umpiväsynyt ja hetki sitten kuului jokin vinkaisun ja haukotuksen välimaastosta oleva ääni, mutta ilmeisesti hätä ei ole suuri, kun tuli jatkamaan tuohon viereen unia. Jos tuntuu että kipuja on, niin sitten singotaan lääkäriin mars mars! Pitäkäämme peukkuja.